Yleisohjelma

Visio: Osuuskuntamainen Suomi – Kansalaisten Parhaaksi

Edistyksellinen muutos puolue ry. rakentaa Suomea, joka on aidosti osuuskuntamainen valtio. Valtio, joka palvelee aktiivisesti kansalaisiaan, luo hyvinvointia ja mahdollisuuksia, sekä toimii tehokkaasti ja strategisesti kansallisen edun hyväksi. Me uskomme, että valtion perimmäinen tehtävä on maksimoida jokaisen kansalaisen elämänlaatu ja hyvinvointi. Puolueemme motto on: "Älä kysy mitä voit tehdä maasi hyväksi, vaan kysy mitä maasi voi tehdä hyväksesi."

Periaatteet:

1.       Kansalaiskeskeisyys: Jokainen päätös, jokainen investointi ja jokainen toimenpide arvioidaan sen perusteella, miten se tuottaa mahdollisimman paljon hyvää ja konkreettista hyötyä suomen kansalaisille.

2.       Pragmaattinen tehokkuus: Emme sido itseämme jäykkiin ideologioihin. Olemme valmiita hyödyntämään parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja riippumatta siitä, tulevatko ne julkiselta vai yksityiseltä sektorilta. Tavoitteenamme on paras mahdollinen lopputulos kansalaisille pienimmillä kustannuksilla.

3.       Strateginen valtion rooli: Valtion tulee olla aktiivinen toimija ja omistaja niillä alueilla, joilla se voi saavuttaa merkittävää strategista etua, parantaa huoltovarmuutta tai korjata markkinoiden epäkohtia. Valtion tulee toimia yrittäjämäisesti silloin, kun se on kansalaisten etu.

4.       Hyvinvoinnin jakaminen: Valtion tuottamien hyötyjen ja voittojen tulee palata suoraan kansalaisille, joko kansalaisrahana, verotuksen keventämisenä, valtionvelan laskuna tai palveluiden parantamisena, tai näiden yhdistelminä.

Tavoitteet:

-          Varmistaa jokaiselle kansalaiselle riittävä perusturva ja mahdollisuus hyvään elämään.

-          Rakentaa kilpailukykyinen ja innovatiivinen talous, joka luo työpaikkoja ja kasvua.

-          Vahvistaa huoltovarmuutta ja strategista riippumattomuutta.

-          Keventää kansalaisten ja yritysten verotusta valtion toiminnan tehokkuuden avulla.

-          Luoda Suomesta johtava maa kestävien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä.

-          Pitää huoli, että tulevat sukupolvet voivat nauttia puhtaammasta luonnosta sen kaikissa ilmenemismuodoissaan.

Keskeiset politiikkalohkot ja esimerkit:

1.       Valtion rooli ja talous: Hyvinvointia tuottava yrittäjävaltio

- Palveluiden hankinta: Valtion ja kuntien tulee hankkia kaikki ne palvelut ja tavarat yksityiseltä sektorilta, jotka ovat saatavissa sieltä laadukkaammin tai halvemmalla, ilman että laatu tai kansalaisten yhdenvertaisuus kärsii. Fokus on parhaassa mahdollisessa hyödyssä kansalaisille, ei ideologisessa omistajuudessa.

- Strategiset valtionyhtiöt: Valtion tulee perustaa ja ylläpitää yritystoimintaa aloilla, joilla sillä on selkeä strateginen etu tai joilla markkinat eivät toimi optimaalisesti kansallisen edun kannalta.

Esimerkki: Puolustusteollisuus: Perustetaan valtion omistama puolustustarvikkeita valmistava yhtiö. Tämä yhtiö hyödyntää puolustusvoimien osaamista, resursseja ja alueita kehitystyössä ja tuotannossa. Se varmistaa Suomen huoltovarmuuden kriisitilanteissa ja luo kilpailuetua teknologian kehityksessä. Yhtiön voitot palautetaan suoraan kansalaisille. Näin Suomi selviää NATON puolustusmenojen kasvusta 5 prosenttiin. Kun Suomi tekee puolustushankinnat valtion puolustustarvike yhtiöltä, palautuu muuten ulkomaille tai sijoittajien taskuihin menevät tuotot suoraan kansalaisten hyväksi.

Valtion tuottojen käyttö: Valtion omistamien yritysten ja muiden tulolähteiden tuotot ohjataan ensisijaisesti:

1.       Kansalaisrahaan/Perustuloon: Osa tuotoista käytetään kansalaisrahan tai vastaavan perusturvan rahoittamiseen, jotta jokaisella on mahdollisuus riittävään toimeentuloon ja aktiiviseen osallistumiseen yhteiskuntaan.

2.       Verotuksen keventämiseen: Toinen osa tuotoista käytetään yleisen verotuksen, erityisesti ansiotuloverotuksen ja ruoan arvonlisäveron, keventämiseen. Tämä kannustaa työntekoon, yrittäjyyteen ja lisää kansalaisten ostovoimaa.

3.       Lisäksi tuottoja käytetään valtion edellisten hallitusten lyhytnäköisesti ottaman valtionvelan pienentämiseen, jolloin tulevat valtionvelan korkomenot laskevat ja rahaa jää enemmän kahden edellisen kohdan toteuttamiseen.

2.       Energia ja infrastruktuuri: Kansallinen omistus ja edullinen sähkö

-          Edullinen sähkön siirto: Sähkönkulutuksen noustessa ja energiamurroksen edetessä on välttämätöntä varmistaa edulliset sähkön siirtokustannukset kansalaisille. Valtion tulee ottaa aktiivinen rooli sähkönsiirtoverkkojen kehittämisessä. On kestämätöntä, että suomalaisten sähkölaskun loppusummasta suuri osa menee sähkönsiirtokustannuksiin, joita kansalaiset eivät voi kilpailuttaa.

-          Uusi valtion sähkönsiirtoverkko: Valtio rakentaa uuden, modernin sähkönsiirtoverkon rinnakkain nykyisten toimijoiden kanssa. Tämä kilpailuttaa markkinaa ja pakottaa nykyiset toimijat laskemaan hintojaan.

-          Verkon takaisinosto: Tavoitteena on tilanne, jossa markkinakilpailun myötä nykyiset sähkönsiirtoyhtiöt, jotka ovat aikoinaan ostaneet ns. luonnollisen monopolin, myyvät verkkonsa takaisin Suomen valtiolle kohtuulliseen hintaan. Näin sähkön siirrosta syntyvät tulot palautuisivat kansalliseen hallintaan ja voitaisiin ohjata suoraan kansalaisten hyödyksi tai sähkön siirto hintojen alentamiseen. Tavoitteena on, että sähkölaskun loppusumma ei suurimmaksi osaksi muodostuisi sähkönsiirrosta.

-          Sähköntuotanto: Edistetään innovaatio toimintaa erityisesti tällä sektorilla. Tavoitteena on ympäristöystävällinen ja turvallinen energiantuotanto, joka vastaa tarpeisiin. Puolue vastustaa ydinenergiaa niin kauan, kun ydinjätteen aiheuttamaa uhkaa ei ole ratkaistu kestävästi. Nykyinen ”loppusijoitus” muodostaa uhkan tuhansille tuleville sukupolville.

3.       Yhdyskuntarakenne:

-          Jotta julkisesti tuetuista vuokrataloyhtiöistä ei muodostu maahanmuuttajien kansoittamia ongelmalähiöitä, on ensisijaisen tärkeää edistää maahanmuuttajien tasapainoista sijoittumista ja integroitumista yhteiskuntaan. Tämä turvataan asettamalla periaate, jonka mukaan

yhdelläkään asuinalueella maahanmuuttajien osuus ei saa ylittää valtakunnallista

keskiarvoa enempää kuin 10 prosenttiyksiköllä. Tällä toimenpiteellä parannetaan

maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan ja ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä sekä

rasismin kasvupohjaa.

-          kaikenlainen syrjintä, mukaan lukien niin kutsuttu positiivinen syrjintä, tulee kieltää ehdottomasti kaikessa asukasvalinnassa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.

4.       Terveydenhuolto: Tehokkuutta ja vaikuttavuutta kansalaistenparhaaksi

Nykyinen ongelma: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on perustaltaan hyvä, mutta sen

tehottomuus ja viiveet aiheuttavat kansalaisille tarpeetonta kärsimystä, heikentävät työkykyä ja

tuottavat lopulta valtavia piilokustannuksia yhteiskunnalle. Kansalaisten on jouduttu odottamaan

hoitoon pääsyä kohtuuttoman kauan, mikä johtaa sairauksien pahenemiseen, kalliimpiin

komplikaatioihin ja pitkittyneisiin työkyvyttömyysjaksoihin. Esimerkit ylävatsakivuista, jotka

johtivat diagnosoimattomien sappikivien vuoksi haimatulehdukseen ja diabetekseen, sekä

kaihileikkauksen viivästymisestä aiheutuneesta tarpeettomasta työkyvyttömyydestä osoittavat,

miten "säästöt" oikea-aikaisesta hoidosta muuttuvat moninkertaisiksi kuluiksi ja inhimilliseksi

tragediaksi.

Periaatteemme terveydenhuollossa: Edistyksellinen muutos puolueen

terveydenhuoltopolitiikka perustuu kansalaiskeskeisyyteen, tehokkuuteen ja

ennaltaehkäisevään ajatteluun. Valtiomme tehtävä on varmistaa jokaiselle kansalaiselle

oikea-aikainen, laadukas ja tarkoituksenmukainen hoito, joka minimoi sekä inhimillisen

kärsimyksen että yhteiskunnan kokonaiskustannukset.

Toimenpiteet:

1. Oikea-aikaisen hoidon takaaminen ja hoitotakuun tiukentaminen:

- Varmistamme, että hoitoon pääsee nopeasti ja oikein diagnosoituna. Tämä

tarkoittaa tehokkaampaa perusterveydenhuoltoa, jossa lääkäreillä ja

hoitohenkilökunnalla on riittävät resurssit ja valtuudet tehdä tarvittavia tutkimuksia ja

ohjata potilas oikealle hoitopolulle välittömästi.

- Hoitotakuuta tiukennetaan ja valvotaan aktiivisesti. Pitkiin jonoihin puututaan

välittömästi.

2. Joustava palveluhankinta ja julkisen sekä yksityisen sektorin yhteistyö:

- Kun julkinen sektori ei pysty tarjoamaan oikea-aikaista hoitoa, valtion tulee

aktiivisesti hyödyntää ja ostaa palveluita yksityiseltä sektorilta. Tämä ei ole

yksityistämistä, vaan kansalaisen edun mukaista resurssien optimointia.

Tavoitteena on paras mahdollinen hoito pienimmillä kokonaiskustannuksilla

yhteiskunnalle.

- Jos esimerkiksi kaihileikkaus voidaan suorittaa yksityisellä puolella nopeammin ja

kustannustehokkaammin kuin julkisen jonon kautta aiheutuva työkyvyttömyys,

valtion tulee kattaa nämä kustannukset. Tällä vältetään työkyvyttömyydestä ja

pitkistä sairaslomista aiheutuvat moninkertaiset menetykset verotuloissa ja

etuusmaksuissa.

3. Panostus ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen:

- Tunnistetaan ja poistetaan pullonkaulat hoitoketjuista, jotka johtavat sairauksien

pahenemiseen ja komplikaatioihin, kuten diabetes tai haimatulehdus

diagnosoimattomasta perusongelmasta.

- Kehitetään järjestelmiä, jotka kannustavat aktiivisesti terveyden ylläpitämiseen ja

varhaiseen oireiden tunnistamiseen. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa terveys natsismiin, jossa esimerkiksi tupakoitsijoiden elämää hankaloitetaan erilaisilla kielloilla. Ei ole perusteltua kieltää tupakointia asunnossa, jossa asuu vain tupakoitsijoita. Parempi tapa puuttua tähän ongelmaan on nostaa tupakan ostoikä rajaa vuodella joka vuosi. Tällöin ongelma poistuu itsestään yhteiskunnasta eikä kenenkään elämää hankaloiteta tarpeettomasti.

- Kustannusanalyysejä tehdään säännöllisesti osoittamaan, miten eurojen "säästö"

viivästyneestä hoidosta muuttuu useiden kymmenien tai jopa satojen tuhansien

eurojen kuluiksi pitkällä aikavälillä.

4. Hyödynnetään tekoälyn koko potentiaali terveydenhuollossa: 

- On järjenvastaista, että potilaan soittaessa terveysasemalle, hän kuulee nauhan ”Meillä on käytössä takaisinsoittopalvelu…” Puheluun voisi aivan hyvin vastata tekoäly, joka suorittaisi arvioinnin siitä, mikä olisi paras tapa hoitaa kansalaisen ongelma.  Jossain tapauksissa riittäisi chatlääkäri tai terveydenhoitaja, joillekin varataan aika lääkärille, jotkut saavat lähetteen kokeisiin, kullekin tarpeen mukaan. Tällä ei ainoastaan parannettaisi kansalaisten tyytyväisyyttä, vaan lisäksi saavutettaisi merkittäviä säästöjä.

Tavoitteena on terveydenhuolto, joka on kansalaisten kumppani hyvinvoinnin

edistämisessä, ei byrokraattinen este. Kun maamme toimii kuin tehokas osuuskunta, se

varmistaa, että jokainen euro terveydenhuoltoon on investointi kansalaisten terveyteen ja

samalla koko yhteiskunnan taloudelliseen kestokykyyn.

5.       Ympäristö ja kestävä kehitys:

Lyhytnäköinen luonnon vahingoittaminen taloudellisen edun tavoittelussa on yksiselitteisesti kiellettävä. Vesistöjen tilaa ei voida huonontaa, jotta saataisi voittoja, koska puhdas vesi on tulevaisuuden raaka-aineista arvokkain. Tavoitteen tulee olla se, että jokaisesta vesistöstä voi juoda huoletta (lukuun ottamatta meriä).

Luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava ja kaiken toiminnan perustana tulee olla ympäristön kannalta kestävä valtio, jossa lyhytnäköisten voittojen tavoittelu ympäristön kustannuksella tulee olla yksiselitteisen kiellettyä.

6.       Innovatiivinen Suomi:

- Yksityishenkilöiden innovatiivisuutta tulee tukea ja edistää. Yhtenä esimerkkinä olisi patentointi maksujen poistaminen yksityishenkilöiltä. Tämä lisäisi yksityishenkilöiden tekemiä patenttihakemusten määrää ja mahdollistaisi merkittävät lisätulot valtiolle, kun osasta keksintöjä jalostuisi yritystoimintaa, työtä ja vaurautta.

- Patenttihakemusten myöntämisessä tulisi käyttää tekoälyä täysimääräisesti hyväksi.

-Patenttihakemuksien laadinnan avuksi tulisi PRH:n avata tekoäly portaali, joka hoitaisi kansalaisten neuvontatarpeita ja avustaisi hakemusten laadinnassa. Tälle portaalille voitaisi koulutusmateriaaliksi antaa patenttitietokannat, jolloin se voisi jo patenttihakemusta laadittaessa nostaa esille uutuuden esteitä.

7.       Koulutus ja osaaminen: Koulutuksen laatu on turvattava:

Koulutuksesta säästöjen hakeminen tulee tehdä siten, ettei sen laatu kärsi, koska muutoin leikkaus on leikkaus huomisen valtion tuloihin. Tässäkin kysymyksessä tekoälyn hyödyntäminen on mahdollisuus, johon on kuitenkin suhtauduttava erittäin suurella varovaisuudella.

8.       Demokratian kehittäminen:

Demokratiaa tulisi kehittää vastaamaan kansalaisten, ei poliittisten puolueiden tarpeita.

Nykyisen järjestelmän epäkohtaa havainnollistaa kuvitteellinen esimerkki:

Oletetaan, että puolueella on 20 ehdokasta eduskuntavaaleissa. 19 ehdokasta vastustaa ydinvoimaa ja yksi kannattaa sitä. Oletetaan, että 19000 äänestäjää valitsee ehdokkaansa sillä perusteella, että he vastustavat ydinvoimaa äänestäen 1000 äänellä jokaista vastustajaa ja 1001 äänestäjää kannattaa sitä. Mikäli äänikynnys ehdokkaan valinnalle asettuu 20000 ääneen, ainoastaan tuo ydinvoiman kannattaja pääsee eduskuntaan. Tämä on täysin kansanvallan vastaista.

Edistyksellinen Muutos Puolue haluaa muuttaa vaalijärjestelmää siten, että jokainen ehdokas menee Eduskuntaan ainoastaan omilla äänillään ja Eduskunnassa he äänestävät saamillaan äänillä. Eli jos 100 edustajaa saa 100 ääntä ja yksi 10000 ääntä, eduskunnan äänestyksessä tämä yksi voisi saada aikaan tasapelin yksin ja hänen kantansa voittaisi, jos yksikin sadasta äänestäisi hänen kanssaan samoin. Tämä saisi kansalaisten tahdon näkymään myös eduskunnassa.